ÄI5

 Tekstien tulkinta 1

- mediatekstit ja mediakritiikki

- vaikuttamisen keinot: argumentaatio ja retoriset keinot

- Keskeiset käsitteet: argumentaatio, pääväite, perustelutavat, taustaoletus, retoriset keinot, kertomuksellisuus

----------------------------------------------------------------------------------------------

Kertomuksellisuus on vahva trendi

Kertomus noudattelee draaman kaarta (lähde: Kuvistuubi.fi), joka on länsimaissa tavallinen tapa hahmottaa kertomus. Kertomukset kiinnostavat ihmisiä ja niitä hyödynnetään tietoisesti ja tiedostamatta, somessa ja markkinoinnissa. 

Tampereen yliopiston Kertomuksen vaarat -projekti tutki tarinoiden kertomista mediassa. Hankkeen Facebook-sivuilla käytiin läpi lukijoiden "ilmiantamia" median tarinoita. Hanke päättyi vuoden 2020 lopussa, ja sen tuloksia koottiin kirjaksi Kertomuksen vaarat -- kriittisiä ääniä tarinataloudesta.

Osa tarinoista ei ole totta: yksi tunnetuimpia kiusaamistarinahuijauksia on Enkeli-Elisan tarina. Samaa tunteisiin vetoamista käytettiin Anteeksi Pekka -kampanjassa keväällä 2025. Kesällä 2020 tunteisiin pyrittiin vetoamaan Facebookissa kerrotulla tarinalla taloyhtiön vainoamasta perheenisästä, jota Kertomuksen vaarat -hankkeen tutkija purki Twitter-tilillään. Saman Facebook-kirjoittajan tarina raivostuneesta kuskista on päätynyt MTV:n uutisiin asti -- tapahtunutta ei voitu vahvistaa. 

Toisaalta myös paikkansa pitäviin tarinoihin voi liittyä ongelmia. Emilia Kujalan kolumni Toipumistarinoiden tehtailu on vallankäytön muoto - - (yle.fi 12.8.2022) kertoo vääristyneistä odotuksista, joita toipumiskertomukset luovat, samoin Roosa Savon artikkeli Mielenterveyttä käsittelevä journalismi harhauttaa uskomaan, että diagnoosi korjaa kärsimyksen (journalisti.fi 7.1.2025).

Se ei ole mikään taistelu (hs.fi 25.1.2025) -artikkeli kertoo siitä, miten syöpää sairastaneet kokevat median tavan kirjoittaa sairaudesta taisteluna.

Jotkin tarinat luovat ulossulkevia normeja, kirjoittaa Saara Särmä kolumnissaan Kenen uusi ja kenen normaali? (yle.fi 20.5.2020) ja tunteisiin vetoamisen kautta tarinat vaikuttavat mielikuviimme vaikkapa siitä, millaista on olla yrittäjä tai miten loppuunpalaminen ratkaistaan -- ja kuka sen ratkaisee. Lue, kuinka kätilöiden haastattelu käänsi Juha Sipilän pään. 

Voivatko tarinat toistuessaan vaikuttaa käsitykseemme siitä, millaisia me ihmiset olemme? Kolumnissaan Uwa Iduozee Dystopiaelokuvissa kerrotaan meistä valheellista tarinaa (yle.fi 18.7.2024) kirjoittaa elokuvien luovan kyynistä käsitystä ihmisistä.

Joonas Konstigin kolumni Selität maailmaa tarinalla, ja tarinasi määrää, minne päädyt elämässäsi (yle.fi 5.8.2020) ja Antti Röngän kolumni Kerron itsestäni tarinaa, johon en enää jaksa uskoa (Yle.fi 29.9.2023) käsittelevät sitä, miten kerromme tarinaa myös itestämme. Tarinamuotoisesta identiteetistä kertoo psykologi Nina Lyytisen Psykopodiaa-podcastin jakso Oletko tarinasi vanki? (24.4.2023)

Miksi tarinallisuus on suosittua?
Mitä hyötyä tarinoiden käytöstä on?
Mitä ongelmia siihen liittyy?
Onko tarinan avulla syntyvä kuva tosi?

Lisälukemista ja linkkejä

Meemeistä

- Meemit -- viihdettä vai aivopesua? (yle.fi 20.9.2019)
- Meemit, sirpaleita todellisuudesta (voima.fi 14.2.2022)
- Meemeissä yhdistyy absurdius ja asia -- tutkija uskoo, että meemit voivat muuttaa maailmaa (ku.fi 12.3.2022)

Mediasta
- Kaupallista yhteistyötä Wikipediassa (maaseuduntulevaisuus.fi 25.2.2022), kirjoittaja sai myöhemmin porttikiellon osaan Wikipedia-artikkeleista
- Tilastojen seitsemän kuolemansyntiä eli Ylen artikkeli (9.4.2019) siitä, miten tilastot saadaan näyttämään halutunlaisilta

- Helsingin yliopiston uutinen Näin ymmärrät vastamedian toimintaa (5.11.2019)
- Kuvia on muokattu vaikuttamistarkoituksiin aina: Valepilviä ja teipattuja poliitikkoja (hs.fi 9.4.2023)

- Luontokuvastosta mainonnassa: Tunnista mainonnan sudenkuopat (Suomen luonto 12.6.2024)
- Stereotypioista: ChatGPT katsoo maailmaa piilorasistin silmin (Kehitys Utveckling 6.6.2023)  

Sananvapaudesta
Maailman kuvalehti (maailmankuvalehti.fi 24.6.2024): Yhdysvalloissa poistetaan kiihtyvällä tahdilla kirjoja julkisista kirjastoista, ja se on osa konservatiivista aktivismia